Keke Tallinnassa

16 02 2014

Hiihtoloman alkamisen kunniaksi kävimme eilen päiväristeilyllä Tallinnassa. Aamulla oli aikainen herätys ja vähän ehdimme jännätä lähtöselvitykseen ehtimistä, mutta tehokas organisointi takasi meille paikat laivalta (ja vielä noin neljä minuuttia ”luppoaikaa”…).

Menomatkalla saimme katsella maisemia oman hytin ikkunasta:

IMG_0492

IMG_0493

 

IMG_0495

Kaikki muistivat ottaa passitkin mukaan (vaikkei niitä kyllä kummemmin kyselty)

IMG_0494

Emme olleet ainoita liikenteessä olevia matkalaisia ja etenkin alkumatkasta jonoteltiin ahkerasti. Tässä ootellaan Tallinnan päässä maihinpääsyä.

IMG_0496

Maihin päästyämme bongasimme a) kunnollisen oloisen ja b) riittävän suuren taksin seurueellemme. Onnistuimme molemmissa ja tässä ollaan matkalla Titanic-näyttelyä kohti.

IMG_0502

 

IMG_0499

 

IMG_0498

 

IMG_0503

 

IMG_0510

Aino ja Keke poseeraavat elokuvasta tutuksi tulleessa Titanicin portaikossa

IMG_0507

Näyttelykierroksen jälkeen vuorossa oli lounas vanhassa kaupungissa. Ruoka oli oikein maukasta ja ympäristö viihtyisä.

IMG_0512

Lounaan jälkeen suuntasimme kävellen vanhan kaupungin halki kohti Kalev Spa’ta, jossa käytiin uimassa ja vesiliukumäkiä laskemassa. Yhdessä kaupassa pysähdyttiin siili- ja pöllöostoksilla. Keke vaan ihaili näyteikkunoita (ikkunasta kun löytyi lajitoverikin!).

IMG_0513

 

IMG_0514

Uimareissulta kuvia ei ole, mutta uimisen jälkeen oli herkkuhetken vuoro

IMG_0516

 

IMG_0515

 

IMG_0518

Sitten seurasikin spurtti kohti satamaa. Laivaan päätyi melkoisen sippi sakki – olimme kuitenkin yksimielisiä siitä, että reissu oli onnistunut kaikin puolin 🙂





Kukkapää

30 06 2013

Koivulan kesänviettoon on tänä kesänä kuulunut myös Frisör Savolaxin päivän kampaukset. Kampausmallinani on ollut Aino, jonka pitkästä tukasta saa värkkäiltyä vaikka mitä! Tässä kuvia eri päivien kampauksista 🙂

Ainon-kesäkampaukset





Koivulan joulu 2012

27 12 2012

Koivulan joulua vietettiin hyvin perinteisissä merkeissä ja perinteiseen tyyliin: talo täpötäynnä eri-ikäisiä joulunviettäjiä ja majatalon petipaikat viimeistä myöten käytössä (= paljon ääntä ja naurua ja mekkalaa), hetkellisiä serkustenvälisiä yhteenottoja, nonstop ruoka- ja tiskitrafiikki (= aamiaisesta viimeiseen yöhuikopalaan saakka ruokapöytää jatkuvasti joko katetaan, sen ympärillä syödään vähintään kahdessa vuorossa tai sitä raivataan – että saataisiin se katettua uudestaan…), lautapelisessioita eri kokoonpanoissa, ulkoilua (sen minkä pakkaselta pystyi), musisointia, pipariasioita… Meitä pyöri siis kaikkiaan viisitoista saman katon alla, suht’ sopuisasti aatonaatosta tähän päivään saakka – melkoinen suoritus, täytyy sanoa!

IMG_2000

Minä ja Soili matkasimme täpötäydessä junassa Savonlinnaan halki lumisten postikorttimaisemien pakkaslukemien vaan kiristyessä matkan edistyessä. Matti oli ehtinyt piparitelakoineen tulla vähän aikaisemmin, Ojalat ja Mustoset saapuivat päivää myöhemmin, Mustosten myötä jouluseurueeseen liittyi myös Artun ja Miskan Oiva-pappa. Aatonaattona oltiin Soilin kanssa isän matkassa laulamassa Kauneimpia Joululauluja Kokkolahden kodalla ja päästiin yleisön toivomuksesta esiintymäänkin kahdestaan. Ehkä ex-temporein ’keikka’ ikinä ja sekin loppuunmyydylle katsomolle – kota oli ihan tupaten täynnä porukkaa 🙂 yleisö oli onneksi varsin vastaanottavaista eikä rima ollut kamalan korkealla. Joulutunnelma oli korkealla!

IMG_2020

IMG_2030

Jouluaattoaamun ohjelmanumeroihin kuului joulukuusen hakeminen ”Angry-Bird-Landiasta”, mökin kammarin ikkunan alta. Kuusenhakukomppaniaan kuului traktorijoukkue (isä-Jaakko ja Aino) sekä maitokärryjoukkue (minä, Juha, Ilona ja Arttu). Kuusenhakureissulta Artulle tarttui mukaan myös Joulurisu, joka sekin tuotiin Koivulaan, koristeltiin asiaankuuluvasti ja sijoitettiin ulko-oven viereen kuistille joulua juhlistamaan. Tähän huusholliin Joulupukin ei siis tarvinnut risuja tuoda, koska ne hommattiin ja hyötykäytettiin ihan itse 😉

IMG_2036

IMG_2037

IMG_2094

Omiin perinteisiini kuului myös aattohartaudessa laulaminen – tänä vuonna sain tosin selviytyä urakasta ihan yksikseni, kun Sinikka-kanttorin myötä lomaili kirkkokuorokin. Ihan hienosti se meni, vaikkei vara-kanttorin kanssa ehditty harjoitella kuin nimeksi. Tavoitteena oli päästä laulut loppuun suunnilleen yhtä aikaa ja se tavoite tuli täytettyä. Itselleni laulut tosin olivat onneksi niin tuttuja, että riitti, kun alussa sain oikeasta sävellajista kiinni – sitten annoin vaan mennä välittämättä sen kummemmin paikoitellen jännittävähköistä harmonioista. Miska oli ekaa kertaa mukana ja käyttäytyi oikein mallikkaasti. Lauloi pikku-soolot ennen toimituksen alkua, viihdytti itseään virsikirjan kanssa ja totesi ”Musiikkia!!” aina, kun urut alkoivat soida tai kun laulettiin.

IMG_2064

Joulupukkia odotellessa musisoitiin muutenkin. Juha soitti pianoa, Aino klarinettia ja mä lauloin. Välillä laulettiin Ainon kans kaksiäänisestikin. Joulupukkilaulun sanatkin menivät tänä vuonna edes suunnilleen oikein, kun etsittiin joululaulukirjasta oikea aukeama valmiiksi. Ja kyllä oli taas oltu kiltteinä kaikissa osoitteissa, koska paketteja tuli niin runsaasti. Ja tontut olivat osanneet lukea myös toivelistoja, koska lahjat tuntuivat olevan myös mieleisiä. Paketeista paljastui mm. suurta riemua ja loputonta pomppimista & kiljahtelua aiheuttanut junanrata (Arttu), ”Tatu ja Patu pihalla” -kirja, jonka Onni taisi lukea läpi kertaistumalta saman tien, korviksia ja kaulakoruja Ainolle ja Ilonalle ja lehmäpehmolelu, jolle Miska kujersi hellällä äänellä ”am-MUUUU!!” ja halasi sitä tiukasti.

IMG_2006

Jouluaamuna Matin kello soi klo 5:15, meidän muiden vasta klo 6:30, koska suuntanamme oli Savonranta, jossa joulukirkko alkoi poikkeuksellisesti vasta klo 8. Ääni oli onneksi edellispäivältä sen verran auki, että tuollakin kellonlyömällä tuli edes jotain pihinää suusta, kun laulaa piti. Joulupäivän aterian laittamisesta ja esillepanosta huolehti äitin toivomuksesta tonttuallianssi – malttaakseen pysyä pois keittiöpuuhista äiti ulkoisti itsensä hiihtolenkille. Muutaman tiukkasävyisen komennon ansiosta äiti onnistui syömään tämän yhden aterian yhdellä istumalla hyppäämättä kertaakaan pöydästä pois. Se oli toinen tämän joulun suurista saavutuksista! Isän lahjaksi saama juustotarjotin innoitti jälkikasvua erilaisiin gastronomisiin yhdistelmämakukokeiluihin. Makuelämyskomboja syntyi mm. näistä ainesosista: valko-, puna- ja sinihomejuustoa ja pippurituorejuustoa yhdistettynä taateliin, päärynään, omenaan, karjalanpiirakkaan, kuivakakkuun ja pipariin. Arttu lisäsi omiin kokeiluihinsa pippurituorejuusto-kotikalja- sekä homejuusto-luumurusinasoppakombot. Nam.

Iltapäivällä vuorossa oli mm. tiukka matsi Perhe-Aliasta. Mukana olivat mun lisäkseni Aino, Ilona, Kirsi, Juha ja Päivi. Varsinkin pelin tässä versiossa käytössä olevat ’Villit Kortit’ olivat suuressa huudossa 🙂 Ilonalle sattunut ’ulvo kuin susi jokaisen väärän vastauksen jälkeen’ oli henkilökohtainen suosikkini ja melkein putosin penkiltä, kun nauroin NIIIN paljon. Miska oli pelin aikaan päiväunilla, joten ulvahduksen oli siitä syystä pakko olla varsin vieno, ”uu-UUU”. Arvauksien parhaimmistoon kuuluivat myös nämä:

K: ”Tiku ja Taku tykkäävät syödä näitä…”, I: ”ORAVIA!!!” (oikea vastaus oli pähkinä)
H: ”semmoinen, joka poimii marjoja ja sieniä, myös kivikauden ihmisiä kutsuttiin tällaisiksi”, I: ”MUMMO!!!” (oikea vastaus keräilijä)

Seuraava sutkaus ei tullut pelin tuoksinassa, mutta kuuluu osastoon ”Lasten suusta”:
Arttu 4v. mulle hieman syyttävään sävyyn: ”Sinä olet varastanut minun sydämeni!” 🙂

Muita tämän vuoden lautapelejä olivat myös Scrabble ja joululahjaksi saatu Mondo. Kestosuosikkia Leonardoa taidettiin kans pelata yksi erä aatonaattona, sen lisäksi kuvioissa oli mukana myös yhdyssanaleikki ”Paisti”, porraspallopeli Ylä-, ala- ja välipossuineen ja aina yhtä suosittu ”Tädin kimpussa kiipeily”.

Yhden lautapelisetin aikana mulla, Artulla ja Miskalla oli oma muskarisessio. Päivän biisi oli ”Tuiki, tuiki tähtönen”, se laulettiin osallistujien toivomuksesta suurella antaumuksella vähintään 50 kertaa, puisilla rakennuspalikoilla rytmissä säestäen. Ja jokaisen laulukerran jälkeen annettiin kaikille aplodit.

IMG_2097

Tapaninpäivään kuului perinteinen vierailu Rönkköön (tai ’Annukkavaaraan’, kuten Arttu asian ilmaisi), Annukan luo. Mukana oli tällä kertaa mun lisäkseni Kirsi, Päivi ja Arttu – Arttu tosin oli tapansa mukaan vilkkaalla tuulella ja sai todennäköisesti vierasmäärän tuntumaan ainakin tuplalta. Annukalle vietiin joulukinkut ja joulumakkarat ja saatiin paluupostissa persoonalliset joulutervehdykset (= pätkät runoilla varustettua vessapaperia) 😀 Miskan 2v. synttäreitä juhlittiin myös tapaninpäivän iltana. Mummo oli leiponut kakun, jonka päällä paloi asiaankuuluvasti kaksi kynttilää. Päivänsankari puhalsi kynttilät ihan itse ekalla yrittämällä ja hymyili leveästi juhlaväen esittämälle onnittelulaululle.

IMG_2114

Tänään alkoi sitten suuri hajaannus, kun joulunjuhlijat lähtivät kukin tahoilleen. Matilla alkoi päivystyspesti Parikkalassa aamukahdeksalta, Ojalat suuntasivat takaisin Porvooseen, Mustoset Savonlinnaan ja Soili jatkoi vierailukiertueensa seuraavalle etapille. Itsekin lähden huomenna jatkamaan juhlasesonkia Joensuun suuntaan. Piparitelakalla on vielä masto- ja purjeurakka edessä, joten niitä uutisia lienee vielä tulossa.

Omat kuvailuni jäivät tänä jouluna aika vähäisiksi, mutta TÄÄLTÄ löytyy niitä muutamia räpsyjä, joita ehdin nappailla.

Ps. Onneksi olkoon mulle, vietän epävirallisia nimipäiviäni tänään. Lapset ovat jostain syystä päättäneet uudelleenristiä mut Hannuksi, koko nimeltä Hannu Liam Banfunen 🙂 – älkää kysykö miksi…





Koivulan joulu 2011

29 12 2011

Näin joulun jälkeen korviini kantautui jälleen kerran vienoja toiveita, että kai minä tänäkin jouluna laadin Koivulan joulunvietosta jonkunlaisen vapaamuotoisen raportin… Jotenkin jännittävästi tämä nakki on napsahtanut mulle jo vuosikaudet ja kaikki muut asianosaiset vaikuttavat työnjakoon varsin tyytyväisiltä – kumma juttu 🙂

Päivät ennen aatonaattoa

Matti oli sisarussarjasta ensimmäinen Koivulaan saapuneista. Hänet työllisti tämänvuotinen Operaatio Pipari, jonka etenemisestä on omat postauksensa tuossa edellä – ken on aiheesta kiinnostunut, voi käydä ne lukemassa erikseen. Soili ja minä matkustimme paikalle leppoisalla (joskin täpötäydellä) bussikyydillä, koska junalippuja ei ollut enää kaupan. Matkalla satoi jouluisesti vettä… Päivät ennen aatonaattoa olivat (Soilin johdolla) varsin siivouksen- ja leipomisentäyteiset. Minäkin, joka en leivo oikeastaan ikinä, pyöräytin tortut ja piparit ja kuivakakut ja suussasulavan mausteisen glögitortun. Joista tuli jopa syömäkelpoisia – rasti seinään!!

pe 23.12.2011

Perjantaina joulunviettoseurue täydentyi lopulliseen, 14 hengen (plus Urpo-kissa) päälukuunsa, kun Ojalat ja Mustoset saapuivat paikalle. Siitä alkoikin sitten varsinainen säpinä, joka ei vaiennut muutamaa sydänyön tuntia lukuunottamatta lainkaan. Lapset, jos eläväisiä ihan noin normaalioloissakin, saivat joulusta ekstraturbokierroksia kaikkeen tekemiseen. Äiti leipoa touhotti piirakoita ja pullia pitkälle iltaan (ja olisi varmaan jatkanut jollain sortilla edelleen, ellemme olisi julistaneet leivontakieltoa siihen, kunnes edelliset tuotokset olisi syöty. Ei silti, ettei se syöminen tältä porukalta olisi onnistunut…). Aattopäivän aikatauluja helpottaaksemme illan ohjelmassa oli myös joulusauna. Sen lisäksi pelasimme Ainon, Ilonan ja Soilin kanssa Leonardo-piirrustuspeliä. Joukkueiden nimet olivat ”Kuplat” (minä ja Ilona) ja ”Saksat” (Aino ja Soili), mutta loppujenlopuksi pisteitä ei kukaan kyennyt nauramiseltaan laskemaan. Esimerkiksi helpoksi olettamani ”Cats” osoittautui ihan ylivoimaisen vaikeaksi arvattavaksi…

IMG_9386

la 24.12.2011

Yön aikana oli satanut lunta, joka tänä vuonna on ollut ihan harvinaisuus. Porukkaa ei siis ollut vaikeaa houkutella ulkoilemaan suoraan aamiaispöydästä. Pulkka ei nuoskalumessa oikein kulkenut – lumessa pyörimällä pääsi etenemään huomattavasti sukkelammin.

IMG_9403

IMG_9405

Joulukuusta hakemassa oli tänä vuonna ennätysmäisen suuri saattue. Artun mielenkiinnon vei tosin puolimatkassa ollut ”Plumps-lampi”, jonka räntäiseen pintaan oli kiva heitellä jääkokkareita sillä aikaa, kun muut tarpoivat metsässä. Huvinsa kullakin.

IMG_9410

IMG_9414

IMG_9422

Nuoskalumesta syntyi yhteistyön tuloksena komea lumilinna sekä neljä lumilyhtyä, joihin laitettiin illan pimetessä kynttilät tuikkimaan ja näyttämään joulupukille tietä.

IMG_9466

Joulukuusi sai koristeet oksilleen niin vauhdilla, että kynttilät eivät ehtineet mukaan ollenkaan – koko jouluna. Muiden koristeiden paljous paikkasi tätä puutetta tehokkaasti ja koristeiden sommittelu oli täysin porukan alle täysi-ikäisten vastuulla. Joulurauhan julistuksen jälkeen istuttiin joulupöytään ja syötiin itsemme tainnoksen partaalle.

IMG_9435

IMG_9436

IMG_9438

IMG_9443

Aattohartauksissa käytiin kahdella ilmansuunnalla, kahdella eri seurueella: isä Savonrannalla ja minä, Päivi, Matti ja äiti Kerimäellä. Minä kävin perinteiseen tapaan laulamassa, muut sillä aikaa hautausmaakierroksella.

IMG_9451

IMG_9459

Joulupukkia odotellessa junioriosaston aika meinasi käydä pitkäksi ja aikaa yritettiin kuluttaa monin eri tavoin: musisoiden, lukien… ja tiskaten. Tiskaaminen on Artun mielestä suunnilleen maailman mukavinta hommaa ja hän ehdottelee tiskaamista mummolle tuon tuostakin. Huomatkaa asiaankuuluva asustus, asennon poika lie perinyt äidiltään 🙂

IMG_9469

Pukki pääsi tänä vuonna itse asiassa yllättämään meidät – niin antaumukselliset soittelut ja laulelut meillä oli menossa, ettemme edes koputusta kuulleet! Tervetullut vieras hän oli joka tapauksessa ja istui luonamme pitkän tovin. Porukan pienimmäinen, ensimmäistä jouluaan viettänyt Miska ei ujostellut pukkia ollenkaan, vaan naureskeli leveästi ja nyhti isoveljensä lailla pukkia parrasta.

IMG_9493

Lahjojakin pukki oli tuonut mukanaan valtavan läjän ja avustajatontut niitä ripeästi jakelivat oikeisiin osoitteisiin. Paketeista löytyi monta mieluista lahjaa, joista mainittakoon esimerkiksi Artun rakennuspalikat (jotka piti saada jouluyöksi viereen sänkyyn), Ilonan maitokaniperhe kaikkine kapistuksineen, A:n, I:n ja O:n Angry Birds -pehmot (joilla leikittiin joulunpyhinä PALJON!), mummon lapsenlapsi-kuvakirja, Matin saama maailman pienin paketti, mun kettuhattu ja tonttukoplan piirtämä kalenteri sekä uniasuja n kappaletta.

IMG_9498

IMG_9500

IMG_9502

IMG_9513

su 25.12.2011

Muutama sinnikäs suunnisti aamutuimaan joulukirkkoon: isä taholleen ja minä, Matti ja Soili Kerimäelle. Ääntä ei juurikaan ehtinyt matkalla availla, mutta niin sitä vaan laulettiin kirkontäydeltä. Lämpötila kirkossa oli varmasti ainakin reilut 20 astetta edellisvuotta lämpimämpi ja joulukirkko-olosuhteiksi siis poikkeuksellisen miellyttävä. Ei palellut ollenkaan eikä ees tarvinnut olla mitään erikoisvarusteita mukana.

Edellispäivänä satanut lumi oli edelleen maassa ja myös aurinko näyttäytyi. Ohjelmassa oli lisää ulkoilua. Edellispäivän linna muuntautui jäätelöbaariksi ja potkurilla sai hyvät vauhdit mäenlaskuun.

IMG_9546

IMG_9549

IMG_9577

IMG_9597

IMG_9595

Joulupuurot syötiin joulupäivänä. Aino oli joulun manteli-imuri ja onnistui saamaan kaikkiaan neljä mantelia (pari niistä vähän avustettuina, mutta kumminkin). Sisällä ohjelmassa oli mm. Carcassonne-peliä ja maitokanien kodin sisustamista. Maitotölkin pohjasta kanit saivat hyvät sängyt, minä neuloin pelin ohessa sänkyihin pienet peitot.

IMG_9602

IMG_9603

ma 26.12.2011

Tapaninpäivän perinteiden mukaan kävimme visiitillä Annukan luona Rönkössä. Siinä olikin naapureilla ihmettelemistä, kun meitä marssi sisälle kaikkiaan yksitoista. Hyvin mahduttiin kumminkin. Miska oli ensikertalaisvieras, muut vipelsivät tuttuun tahtiin ympäri kämppää ja ainakin elämää riitti.

IMG_9634

IMG_9637

Koivulaan päästyä innostuttiin pelaamaan Leonardoa uudemman kerran, isommalla porukalla. Session aikana syntyi suuri määrä uusia, nasevia sananlaskuja – joista en valitettavasti juuri nyt muista kuin ”Toivolla on aikaa kuolla”. Ken paikallaolleista muistaa, voisi käydä kommentteihin niitä lisäilemässä ;-).

Pipariflyygelikin valmistui tapaninpäivän kunniaksi. Kokonaisuuden viimeistelivät pedaalit ja kansi viriteltiin tikun varaan avoimeksi. PR-osasto päätti ottaa yhteyttä lehdistöön ja lähestyi pienen tiedotteen ja kuvien voimin paikallisten sanomalehtien toimituksia. Kuva päätyi myös HS:n lukijoiden joulukuvien joukkoon nettisivuille.

ti 27.12.2011

Meidän suvussa joulunseudun juhlapäivät jatkuvat vielä yhdellä, kun suvun uusimmalla tulokkaalla on synttäripäivä heti joulunpyhien jälkeen. Miska juhli yksivuotissynttäreitään asiaankuuluvin menoin kermakakulla. Kakusta tosin maistui päivänsankarille vain kourallinen kermaa kakun päältä, omatoimisesti otettuna.

IMG_9660

Miska on varsin hymyileväinen pikkumies, joka ei vielä kävele, mutta konttaa jo vauhdikkaasti paikasta toiseen, nousee seisomaan tukea vasten ja on päässyt jo portailla kiipeilyn makuun. Moneen otteeseen loman aikana pienet sormet tarttuivat housunlahkeeseen yhä ylöspäin hivuttautuen, kunnes kiipeilyn kohteena ollut tajusi nostaa syliin. Sitten alkoi vimmattu hyppiminen, jota on kotona hyppykeinussa kuulemma treenailtu. Laulut ja laululeikit tuntuivat olevan myös mieleen ja esimerkiksi mukanaolo Angry Birds -kopitteluleikissä vihreän possun lentäessä kohti kirvoitti monet makeat naurut.

IMG_9655

IMG_9656

Pipari-PR-osaston lähettämät tiedotteet saivat heti lehdistön mielenkiinnon ja paikallislehden toimittaja soitti aamulla ja sopi haastattelu- ynnä kuvaussessiosta. Pipariflyygelille on siis ansaittua julkisuutta luvassa muutenkin kuin FB:ssa, jossa sitä tosin on fanitettu ahkerasti, tässä linkki Puruveden juttuun. Toimittajan vierailun aikana pelattiin tyttöjen kans Uno-peliä, jota Ilona ansiokkaasti spiikkasi levveelä savonmurteela, ”voe mavonsilemä sentään” 🙂

Eteläisemmässä Suomessa vietettiin tapaninpäivää myrskyisissä merkeissä, meidän nurkilla myrskyn merkkejä alkoi näkyä iltaa kohden mentäessä. Iltaa päädyttiin viettämään tunnelmallisesti kynttilänvalossa sähkökatkosten takia. Ilman sähköä kelpasi mm. saunoa, paistaa makkaraa sekä pelata Monopolia. Onni ei yllättävää pimeyttä ynnä sähkönpuutosta juurikaan arvostanut, mutta lapset päätyivätkin sitten katsomaan läppäriltä Kung-fu Pandaa eivätkä elokuvan alettua vissiin asiaa enää huomanneetkaan. Onneksi akkua riitti elokuvan loppuun asti… Matin huoneessa toimi hetken verran myös Kampaamo Savo (Frisör Savolax), jossa hiuksia föönattiin ja letitettiin asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Uunin lämmittyä sisälämpötilat nousivat tuvan puolella trooppisiin lukemiin ja viimeinen yö meni hikoillessa. Sitten olikin aika sanoa heipat tälle joululle. Yksi hyvin täysi autolastillinen (Ojalat yhdellä tätivahvistuksella) suuntasi Porvooseen, Mustosen herrasväki puolestaan Savonlinnaan ja Soili Lahteen. Onni kysyi ekan kerran ”Onko vielä pitkä matka???” Koivulan autotallin kohdalla, mutta onneksi matka sentään kuitenkin taittui ihan mukavasti. Ja täällä kotona oli vielä muutama paketti odottamassa: niistä paljastui pihapelimaali, autojen parkkitalo, lämmittävät jyvätossut sekä kännykkä Ainolle plus lupaus toisen samanlaisen hankkimisesta Ilonalle heti huomenissa. Harmi, ettei tätä viimeisintä riemastusta tullut videoitua – eivät tytöt oikein tienneet miten päin olla 🙂

Loput kuvat joulunvietosta voi käydä katsomassa TÄÄLLÄ.





totuttelua arkeen…

7 01 2011

Tämä arkeen totuttelu käy melkein työstä – sellainen reipas puuhavaihde ei meinaa millään loksahtaa kohdalleen ja tuntuu, etten saa mitään järjellistä aikaiseksi. Tänään sentään onnistuin vääntäytymään koululle treenaamaan, ekaa kertaa tänä vuonna. Ja ihan hyvinhän se sujui – sitten, kun olin saanut rämmittyä sinne saakka. Tai ehkä tää on vaan jotain alitajuista viime hetken himmailua, ennen kuin kevät rysähtää käyntiin maanantaina. Uskaltauduin nimittäin raottamaan kalenteria himppusen ja jopasjopas, sivuthan olivat merkintöjä mustanaan heti välittömästi. Jaiks.

IMG_0016

Loppiaisaattona ohjelmassa oli tähtitiimitärskyt, tällä kertaa Hyvinkään Hyvänmielen linnakkeessa Anun ja Danielin luona. Kahdeksasta naisesta irtosi puhetta ja naurua tuvan täydeltä. Mikäs siinä oli jaksaessa, kun tyhjensimme notkuvan pöydän kaikista välimerellisistä herkuista, jotka Anu oli meille kokkaillut. Jälkiruoaksi Anu oli leiponut meille Kruunupullan omalla superhyvällä reseptillään. Ja vielä paremmaksi sen tekee kaikki ne hyvät ja positiiviset ajatukset, joita Anu siihen leipoo 🙂 Oli aivan ihana ilta, jälleen kerran.

IMG_0006

Mua jäi harmittamaan, kun viime vuonna tuli otettua niin vähän kuvia ja siksi päätin taas kertaalleen haastaa itseni ”kuva päivässä” -projektiin. Eka viikko on jo onnistuneesti takana. Linkittelen kuvia varmaan myös tänne, mutta ensisijaisesti aion laittaa ne tuonne ”Kuvittelua” -blogin puolelle – ihan vaan pelkkinä kuvina ilman mitään selityksiä. Sieltä voi käydä kurkkimassa, jos projekti kiinnostaa.

 





Päättyi joulu vaikkei kenkään sois…

5 01 2011

Lähes parin viikon lomailun jälkeen koitti aika palailla taas vaihteeksi kotiin. Lomaa jatkuu vielä ainakin teoriassa ensi viikon maanantaihin saakka, mutta näihin arkisiin ympyröihin palailtua se arki hiipinee jos ei ihan päälle, niin likemmäs ainakin. Mutta toisaalta, mikäpä siinä – kesään ei pääse, jos ei tässä välissä tee yhtä jos toistakin.

Junassa istuminen ei niin kovin tapahtumarikasta ollut, joten sen sijaan tässä vauvakanavan seuraajille täysin editoimaton ja au-naturel-äänitehostein varustettu videoklippi eiliseltä vierailulta. Meidän perhe ei ole sieltä hiljaisimmasta päästä todellakaan…

 

Taustalta kuuluu mm. Ilonan itsekeksimä laajakaistan aukomis-sulkemisleikki, jota se jaksoi veivata pitkään ja hartaasti (siitä johtuu myös ne tummat varjot, jotka kuvan poikki kulkevat tuon tuostakin…). Aino istuu mun vieressä vauvaa ihailemassa.





Los härdellös, osa 2

3 01 2011

Aamulla kaikkia nukutti kohtuullisen makeasti. Mattiakin olis nukuttanut, mutta työt kutsuivat siinä vaiheessa kun me muut käännettiin kylkeä. Aamupäivä oli ihan yhtä suurta härdelliä kuin edellispäiväkin. Äiti leipoi piirakoita jauhot pöllyten, lapset kärttivät aikuisia seurakseen ulos, aikuiset yrittivät syödä aamiaista, perhetuttava soitti ilmoittaakseen, että tuo australialaisen vaihto-oppilaansa käymään puolen tunnin kuluttua, suurella vaivalla ulos hiihtämään saadut lapset palasivat sisälle kärttämään lautapelinpelaus-seuraksi, Arttu ennätti joka suuntaan, minne ei olisi tarvinnut ennättää, em. vieraat tulivat ja Onni ilmoitti, että hänellä on nälkä, mutta hän ei halua nähdä vieraita ynnä muuta sellaista pientä.

Iltapäivän ohjelmanumerona oli visiitti Päivin ja Markun kotiin, vauvaa katsomaan. ”Se näyttää ihan pieneltä mytyltä”, totesi Onni, joka oli kärsimättömästi odottanut pienen serkkunsa näkemistä jo vauvauutisista lähtien. Vauva vaikutti varsin rauhalliselta ja tyytyväiseltä tapaukselta ja käyttäytyi mallikelpoisesti vaikka muu serkkulauma remusi ympärillä hyvinkin äänekkäästi. Pikkumies kiersi sylistä syliin ja sai asiaankuuluvia ihailuja osakseen.

IMG_7689

IMG_7702

IMG_7698

Lisää kuvia vauva-albumissa TÄÄLLÄ.

Takaisin Koivulaan päästyä piti ottaa vielä yksi erä Carcassonea ja sen jälkeen korkata jo toinen täytekakku samalle päivälle. Rotinakakun lisäksi kun juhlistettiin myös isän synttäreitä ja harvinaista kyllä, onnistuttiin kaikki istumaan pöydän ympärillä suhteellisen rauhassa koko porukalla. Tällä sakilla se on suuri saavutus..!