Keke Tallinnassa

16 02 2014

Hiihtoloman alkamisen kunniaksi kävimme eilen päiväristeilyllä Tallinnassa. Aamulla oli aikainen herätys ja vähän ehdimme jännätä lähtöselvitykseen ehtimistä, mutta tehokas organisointi takasi meille paikat laivalta (ja vielä noin neljä minuuttia ”luppoaikaa”…).

Menomatkalla saimme katsella maisemia oman hytin ikkunasta:

IMG_0492

IMG_0493

 

IMG_0495

Kaikki muistivat ottaa passitkin mukaan (vaikkei niitä kyllä kummemmin kyselty)

IMG_0494

Emme olleet ainoita liikenteessä olevia matkalaisia ja etenkin alkumatkasta jonoteltiin ahkerasti. Tässä ootellaan Tallinnan päässä maihinpääsyä.

IMG_0496

Maihin päästyämme bongasimme a) kunnollisen oloisen ja b) riittävän suuren taksin seurueellemme. Onnistuimme molemmissa ja tässä ollaan matkalla Titanic-näyttelyä kohti.

IMG_0502

 

IMG_0499

 

IMG_0498

 

IMG_0503

 

IMG_0510

Aino ja Keke poseeraavat elokuvasta tutuksi tulleessa Titanicin portaikossa

IMG_0507

Näyttelykierroksen jälkeen vuorossa oli lounas vanhassa kaupungissa. Ruoka oli oikein maukasta ja ympäristö viihtyisä.

IMG_0512

Lounaan jälkeen suuntasimme kävellen vanhan kaupungin halki kohti Kalev Spa’ta, jossa käytiin uimassa ja vesiliukumäkiä laskemassa. Yhdessä kaupassa pysähdyttiin siili- ja pöllöostoksilla. Keke vaan ihaili näyteikkunoita (ikkunasta kun löytyi lajitoverikin!).

IMG_0513

 

IMG_0514

Uimareissulta kuvia ei ole, mutta uimisen jälkeen oli herkkuhetken vuoro

IMG_0516

 

IMG_0515

 

IMG_0518

Sitten seurasikin spurtti kohti satamaa. Laivaan päätyi melkoisen sippi sakki – olimme kuitenkin yksimielisiä siitä, että reissu oli onnistunut kaikin puolin 🙂

Mainokset




Kukkapää

30 06 2013

Koivulan kesänviettoon on tänä kesänä kuulunut myös Frisör Savolaxin päivän kampaukset. Kampausmallinani on ollut Aino, jonka pitkästä tukasta saa värkkäiltyä vaikka mitä! Tässä kuvia eri päivien kampauksista 🙂

Ainon-kesäkampaukset





Täteilyviikonloppu

27 08 2011

Tänä viikonloppuna olen päässyt täteilemään kaikkien täditeltävieni kanssa. Eilen Mustosen perhe tuli pikavierailulle yökylään. Kello oli jo paljon, ennen kuin seurue ehti Hellikselle saakka, mutta molemmat pojat olivat vielä pirteitä kuin peipposet. Tekemäni makaronilaatikko maistui Artulle ja sen jälkeen piti vielä päästä leikkimään. Suurimman suosion saivat apamimaasta aikoinaan tuodut, nauhaan pujoteltavat, erimuotoiset helmet, joita siirreltiin purkista lattialle, lattialta kastelukannuun, kastelukannusta toiseen purkkiin, purkista lattialle jne. Myös magneettitikut ja kuulat olivat kivoja (jälkimmäiset ehtivät pulahtaa myös vessanpönttöön, josta ne ongittiin takaisin kuiville ja takavarikoitiin…). Miska mönki lattialla tyytyväisenä milloin minkäkin lelun perässä, esitteli pyörähdystaitojaan ja harjoitteli konttaamista.

Aamulla Mustosten matka jatkui edelleen. Itse kävin aamulla Kirsin kanssa nautiskelemassa Villipuutarhan luksusaamiaisesta, siitä jonka sain kiitokseksi hoidettuani keväällä Kuukkeli-koiraa yhden viikonlopun. Kerrassaan luksusta, voin suositella lämpimästi kaikille! Antimet olivat herkullisia ja miljöö tunnelmallinen.

Iltapäivällä oli Onnin 5-vuotissynttärilahjan ”lunastus”. Aakkoslahjoissa on päästy E-kirjaimeen saakka ja lahjana oli Elokuinen Elämysmatka Eläintarhaan. Mukaan pääsivät myös isosiskot. Juha toi muksut Mustikkamaalle ja lähti sitten itse hommiin Hellikselle. Me ostettiin liput ja kartta ja suunnattiin saarelle. Rattaatkin meillä oli mukana, mutta niissä matkustivat vaan reput – Onni jaksoi hienosti kävellä koko matkan, vaikka käveltiin koko saaren ympäri ja vielä ristiin rastiin lisäksi. Keli oli aurinkoisen helteinen ja osa eläimistäkin oli paennut hellettä jonnekin näkymättömiin. Riitti niitä kumminkin nähtäväksikin. Norsupäästäinen, saukko, kääpiömangustit, hirveätä älämölöä pitäneet papukaijat, käärmeet, pienet siniset sammakot, leijona, tunturipöllö ja karhu jäivät ainakin mieleen paluumatkan jutuista päätellen.

Kuvia voi käydä katsomassa TÄÄLTÄ.

Välillä pidettiin evästaukoja. Syötiin suklaarusinoita, Pringlesejä, korvapuusteja ja mansikkamehua. Matkamuistomyymälästä tytöt ostivat itselleen pehmopöllöt, jotka ristittiin Viiruksi ja Namuksi. Onni puolestaan sai muistoksi pienen, keltaisen krokotiilin. Paluumatka tehtiin Vispilä-laivalla Kauppatorille, sieltä ratikalla ja bussilla edelleen Hellikselle. Perille päästyä Juha sai intoa puhkuvan selostuksen kolmesta suusta yhtä aikaa…

Nyt voi vaan todeta laulun sanoin, että ”jaloissa tuntuu, että on käyty. Ihme on jos ei unesta täyty pienet silmät ja pää”…





Päättyi joulu vaikkei kenkään sois…

5 01 2011

Lähes parin viikon lomailun jälkeen koitti aika palailla taas vaihteeksi kotiin. Lomaa jatkuu vielä ainakin teoriassa ensi viikon maanantaihin saakka, mutta näihin arkisiin ympyröihin palailtua se arki hiipinee jos ei ihan päälle, niin likemmäs ainakin. Mutta toisaalta, mikäpä siinä – kesään ei pääse, jos ei tässä välissä tee yhtä jos toistakin.

Junassa istuminen ei niin kovin tapahtumarikasta ollut, joten sen sijaan tässä vauvakanavan seuraajille täysin editoimaton ja au-naturel-äänitehostein varustettu videoklippi eiliseltä vierailulta. Meidän perhe ei ole sieltä hiljaisimmasta päästä todellakaan…

 

Taustalta kuuluu mm. Ilonan itsekeksimä laajakaistan aukomis-sulkemisleikki, jota se jaksoi veivata pitkään ja hartaasti (siitä johtuu myös ne tummat varjot, jotka kuvan poikki kulkevat tuon tuostakin…). Aino istuu mun vieressä vauvaa ihailemassa.





Los härdellös, osa 2

3 01 2011

Aamulla kaikkia nukutti kohtuullisen makeasti. Mattiakin olis nukuttanut, mutta työt kutsuivat siinä vaiheessa kun me muut käännettiin kylkeä. Aamupäivä oli ihan yhtä suurta härdelliä kuin edellispäiväkin. Äiti leipoi piirakoita jauhot pöllyten, lapset kärttivät aikuisia seurakseen ulos, aikuiset yrittivät syödä aamiaista, perhetuttava soitti ilmoittaakseen, että tuo australialaisen vaihto-oppilaansa käymään puolen tunnin kuluttua, suurella vaivalla ulos hiihtämään saadut lapset palasivat sisälle kärttämään lautapelinpelaus-seuraksi, Arttu ennätti joka suuntaan, minne ei olisi tarvinnut ennättää, em. vieraat tulivat ja Onni ilmoitti, että hänellä on nälkä, mutta hän ei halua nähdä vieraita ynnä muuta sellaista pientä.

Iltapäivän ohjelmanumerona oli visiitti Päivin ja Markun kotiin, vauvaa katsomaan. ”Se näyttää ihan pieneltä mytyltä”, totesi Onni, joka oli kärsimättömästi odottanut pienen serkkunsa näkemistä jo vauvauutisista lähtien. Vauva vaikutti varsin rauhalliselta ja tyytyväiseltä tapaukselta ja käyttäytyi mallikelpoisesti vaikka muu serkkulauma remusi ympärillä hyvinkin äänekkäästi. Pikkumies kiersi sylistä syliin ja sai asiaankuuluvia ihailuja osakseen.

IMG_7689

IMG_7702

IMG_7698

Lisää kuvia vauva-albumissa TÄÄLLÄ.

Takaisin Koivulaan päästyä piti ottaa vielä yksi erä Carcassonea ja sen jälkeen korkata jo toinen täytekakku samalle päivälle. Rotinakakun lisäksi kun juhlistettiin myös isän synttäreitä ja harvinaista kyllä, onnistuttiin kaikki istumaan pöydän ympärillä suhteellisen rauhassa koko porukalla. Tällä sakilla se on suuri saavutus..!





tehokasta lomailua

2 01 2011

Hoplaa..! Meno näillä nurkilla on ollut viimeiset reilut 24 tuntia yhtä vilkasta kuin rautatieasemalla ruuhka-aikaan. Saman katon alla ”vain” kymmenen henkeä (Ainon ja Ilonan luokituksen mukaan neljä lasta, neljä aikuista ja kaksi vanhusta), mutta nuo ensinmainitut liikkuvat niin vikkelästi, että multiploituvat mennessään.

IMG_7632

Ylläolevasssa kuvassa leikitään ”Huvipuistoa”, seuraavana ohjelmassa oli Matun sairaala, jossa hoidettiin jos jonkin sorttista potilasta. Hoitoa sai ainakin nestehukkaa potenut vompatti ja jossain vaiheessa Onni pötkötti vauvaa varten esille kaivatussa baby-sitterissä julistaen istuvansa rullatuolissa. Joka tapauksessa perhelääkärimme vapaapäivä vaihtui varsin työntäyteiseksi illaksi. Tässä näitä potilaita.

IMG_7642

Aino ja Ilona jatkoivat kotona Porvoossa aloittamaansa päiväohjelman laadintaa: edellisenä iltana laaditaan minuuttiaikataulu seuraavalle päivän tekemisille. Tehokkaasti sitä myös tänään suoritettiin, mun ja Matin osallistumista edellytettiin aika monessa kohdassa, joten meilläkään ei ole sanottavampia ajankäyttöongelmia ollut… Ulkoilemassa oltiin pariinkin otteeseen, vaikka pakkasta oli vajaat parikymmentä astetta. Ohjelmassa oli hiihtoa perinteisellä ja vähemmän-perinteisellä tyylillä sekä mäenlaskua, josta sukeutui sittemmin tuottoisa taksibisnes ja ”Hiirosen hinauspalvelu”.

IMG_7647

IMG_7657

IMG_7672

IMG_7678

Sisällä ohjelmassa oli esim. lautapelejä, piirtämistä ja ”mustalaisen päiväkirjaa”. Arttu tietysti pööpöili myös omiaan, kokeilevan keittiön unohtumattomista ruokalajeista mainittakoon huulirasvalla ryyditetty vesi-nappulasoppa… Ilona innostui kirjoittamaan myös omaan blogiinsa Ruusupuuhun postauksen päivän tapahtumista.

Nyt täällä alkaa olla taas suhteellisen hiljaista, väki on vetäytynyt yöpuulle ja sinnikkäimmät ja vastaanhangoittelevimmat junioritkin ovat tainneet taintua. Aikuiset ovat aika taintuneita jo valmiiksi. Tämä on tätä perhelomailua..!





Välipäiviä ja vuodenvaihto

1 01 2011

Välipäiviä vietettiin varsin leppoisissa merkeissä. Aavistuksen arjen makua tuli mm. konferenssijärjestelyihin liittyvän sähköpostimylläkän setvimisestä ja barokkianalyysikurssin lopputyön vääntämisestä, mutta tulivatpahan tehtyä – jee! Kohtahan noita pukkaa taas uusia, mutta kun ei vielä hetkeen katso kalenteria, niin hyvin menee.

Muutamana päivänä kävin myös reenailemassa Savonrannalla, jossa srk-talo oli sopivasti vapaana. Eka treenipäivä meni vähän koneistoa käynnistellessä ja enimpiä kinkun- ja rosollinrippeitä suupielistä ravistellessa, mutta siitä se pilli sitten lämpeni ja laulaessa meni 3-4 tuntia kerrallaan ihan kevyesti.

Täällä Koivulassa Arttu on pitänyt ylimmän ohjelmanjärjestäjän titteliä ja juoksuttanut milloin ketäkin. Jonkun aikuisen kun on koko ajan oltava näköetäisyydellä, koska muuten tuo puuhapetteri keksii takuuvarmasti jotain älyvapaata, jonka seurauksena on joko jonkun sortin sotku tai pienimuotoinen katastrofi…

IMG_7583

IMG_7525

Artun suosikkileikkejä tänä jouluna ovat olleet mm.

  • ovien availu ja sulkeminen: toimii missä tahansa ovessa, sovellettavissa myös kaikkiin muihin avattaviin ja suljettaviin asioihin, kansiin jne. Tätä voi jatkaa lähestulkoon loputtomiin, tyylit vaihtelevat kunnon pamauksesta sivistyneeseen, volyymiltaan hiljaiseen napsautukseen
  • valojen laittaminen päälle ja pois, tämä myös olisi Artusta ihanaa vaikka vuorokauden ympäri. Monesti nämä kaksi toimintoa myös yhdistetään, esimerkiksi vaatehuoneessa, jota Arttu tuttavallisesti myös vessaksi kutsuu…
  • keittiöhommat, varsinkin, jos niihin liittyy vettä. Kahvinkeitto, tiskaaminen tai ihan vaan pelkkä läärääminen – jippii! Joululahjaksi saatu leikkikeittiö on ollut kovassa käytössä tiskialtaineen, mikroaaltouuneineen, jääkaappineen ja pesukoneineen. Olisi otettu viereen sänkyynkin, jos olisi mahtunut. Jäi sit kuitenkin sängyn viereen.
  • hyppiminen ja pomppiminen, patjoilla tai ilman. Tapahtuu monesti ääniefektien kera. Herkkäkuuloisten kannattaa varustautua kuulosuojaimin, koska desibelilukemat ovat melkoiset. Poika toteaa välillä itsekin, että ”kamala ääni!!”
  • pienten tavaroiden kanniskelu, hypistely, laittaminen purkkiin ja purkista pois. Tähän tarkoitukseen toimivat napit, pelinappulat, ruuvit, kuulat, pikkukolikot ynnä muut. Rahanpesu – niin kyseenalaista toimintaa kuin se onkin – on myös ollut kehissä. Tapahtui kylläkin vaivihkaa suljettujen ovien takana ja selvisi vasta, kun mummo osui vahingossa paikalle kesken toimenpiteen…
  • urkujen soittaminen yhdessä ukin kanssa. Arttu vipeltää yläkertaan sovittamaan omia obligatojaan heti, kun kuulee ukin soittavan. Ja esimerkiksi Hämä-hämä-häkki urkusäestyksellä menee oikein hyvin. Joululauluista hittibiisiksi on noussut ”allihuuppa” eli äidin porsaat på svenska. Muita sanoja tästä kappaleesta ei oikein ole päähän tarttunut, mutta tämä yksi kylläkin.
  • Joululahjaksi saadulta Myyrä-DVD:ltä suosikiksi on noussut jakso ”Myyrä ja sienet”, jossa sieniltä lähtee hatut päästä ja myyrä laittaa ne takaisin.. Se on yleisön pyynnöstä katsottu n. kertaa.
  • kaikkien ”miehisten” puuhien vastapainoksi maailman ihmeiden veroiseksi laskettava ihanuus on Heili-tätin meikkipussi eli ”laukku”. Koordinaatio (tahi artikkelien funktio) vielä hieman heittää, kun sormen päähän tokosteltu huulirasva tai huulipuna päätyy sormesta suurella riemulla tuonne jonnekin korvan liepeille… Puuteri näyttää tällä hetkellä kynnenjäljistä päätellen siltä kuin jakaisin sen pienen oravan kanssa. Mutta oi sitä autuutta, kun pääsee kaiken tämän ehostuksen jälkeen ihailemaan omaa naamaansa peilistä 🙂

IMG_7596

IMG_7595

IMG_7599

Vuosi vaihtui toiseen keikalla – olin isän matkassa laulamassa puolenyön messussa. Olihan tuo taas vähän extremempi esiintymisajankohta, mutta kuulijat olivat ihan otettuja joka tapauksessa. Hyvä niin. Vuoden vaihduttua laulettiin vielä Maa on niin kaunis kirkon portailla lumisateessa.

Tälle illalle onkin sitten luvassa hulabaloota ihan melkoisesti, kun Kirsi ja hela Familjen Ojala saapuvat Kerttulan kunnaille. Tekemisenpuutetta ei liene kellään…