…vihdoinkin!!

Loppui se jännääminen ja odottelu, jota on jatkunut aina tuolta toukokuun lopulta lähtien. Kauan ja hartaasti pantatut pääsykoetulokset julkistettiin vihdoinkin tänään ja tattadadattadaa… – SAA ONNITELLA! Ahkera pänttäys ja kolmen päivän rutistus kantoivat satoa ja niin vain opiskelupaikka irtosi ensi yrittämällä (onneksi, en tiedä olisinko jaksanut vastaavaa rallia kovin montaa kertaa…). Minusta tulee siis musiikkipedagogi-opiskelija tästä syksystä alkaen – hurjaa! Kiitokset vielä kaikille kannustusjoukoilleni, olette olleet erittäin tärkeä osa koko tätä prosessia. Toivottavasti pysytte rinnallani jatkossakin.

Samalla kun itse alan asennoitua sulattelemaan tätä tulevaa (köyhää, mutta toivottavasti onnellista) statustani, voitte myös te, armaat lukijani tehdä samoin. Tässä muutamia ehdotuksia:

• minua voi – soveliasta korvausta vastaan – pyytää hoitamaan lapsia, ulkoiluttamaan lemmikkejä (tai itseään tai isoäitiään tai…), antamaan yksityistunteja (tämä tulee ajankohtaiseksi sitten, kun olen ehkä hieman jotain oppinut itsekin, mutta heti sen jälkeen sitäkin suuremmalla syyllä!), neulomaan pipoja, virkkaamaan toteemieläimiä, valokuvaamaan tai mitä vaan sellaista, johon kaltaiseni parkkiintunut moniosaaja kykenee ihan tostanoin vaan
• minut voi kutsua kylään – ja ruokkia siinä samalla (oletetun ja todennäköisen kaurapuurodieetin rinnalla anything goes!!)
• se Mesenaatti on ollut haussa jo pidemmän aikaa, paikka on edelleen täyttämättä. Lupaan olla Erittäin Hyvä Sijoitus!! Myös Hyvät Haltijat ja toivomuksia täyttävät Pullon Henget huomioidaan tässä haussa.

Lisääkin saa keksiä, olen valmis ja halukas keskustelemaan kaikenlaisista erilaisista tukimuodoista

Mutta näin siis kävi ja olen edelleenkin vakuuttunut siitä, että asiat järjestyvät juuri sillä lailla kuin niiden pitääkin – koska kaikella on tarkoituksensa. Siispä reippahasti vaan kohti syksyä, hiphei!