Kokkoa ei tullut tänä juhannuksena nähtyä. Ei tullut myöskään hukuttua eikä kieriskeltyä ruispellossa vaatteet päällä saati ilman. Kukkasetkin jäivät keräämättä tyynyn alle, mutta puolustuksekseni voin kyllä sanoa, että kuvasin niitä. Useamman kuin sen seittämän sorttia. Ei ollut ees vaikeaa, kun äitin puutarha oli jos jonkinlaista kukkaa ihan väärällään (ja kärpäsiä, oli hankala saada kärpäsettömiä kuvia…). Huolimatta näistä tekemättä jääneistä juhannustaioista sain kyllä mielenkiintoisia tekstiviestejä “rikkaalta, mutta komealta mustapartaiselta kääpiöltä” – jotka tosin tulivat Ilonan kännykästä. Lupasin kelpuuttaa kääpiön mesenaatikseni, mutta muuten en oikein ajatukselle lämmennyt. I know, olen tosi nirso 
Yllämainittujen sijasta juhannukseen (ja vielä muutama päivä sen jälkeenkin) mahtui kyllä vesisadetta, aurinkoa, ukkosta, hyttysiä, paarmoja, linnunlaulua, saunomista, uimista (bye-bye, talviturkki!), makkaranpaistoa ja -syömistä, siskosseurasta nauttimista, soutelua, iltakävelyjä, uusia perunoita, täteilyä, lueskelua ja löhöilyä, laulamista, lörtsyjä Savonlinnan kauppatorilla, jätskiä Lippakioskilla ynnä muuta vastaavaa. Perus-kesäsettiä siis.
Päivisin äksönistä piti huolta ensisijaisesti aurinkoinen ikiliikkuja Arttu 1v., joka otti juhannuksen aikoihin ensimmäiset askeleensa. Varsinainen Puuha-Pete, koko ajan piti olla jotain värkkäämässä. Mielellään jotain sellaista, josta lähtee mukavasti ääntä… Muut täditeltävät viettivät siis juhannusta Rantsilan mökillä, mutta lähettelivät tekstiviestejä tai soittelivat vähintään pari kertaa päivässä. Onni lauloi bonuksena myös hienon mustekalalaulun! Öisin sain seuraa Urpo-kissasta, joka hoiti samalla kuumavesipullon virkaa makoillessaan päälläni reporankana. Iltakävelyillä käytiin mm. ällistelemässä naapurin lehmiä (Arttu oli erityisen otettu niistä) ja tarkistelemassa loppukeväästä istutettujen kuusentaimien vointia. Samalla reissulla löytyi myös tämän kesän eka kypsä metsämansikka aurinkoiselta rinteeltä.
Ja sitten, koska viikonlopulle on tiedossa übermahtavaa KERHOkaveriseuraa, mulla oli jo iso ikävä laulutunteja ja on muitakin hommia hoideltavana näillä main, nokka näytti taas kohti Helsinkiä. Uunituoreiden pullien voimalla jaksoi matkustaa ja täällä siis ollaan taas.
Ja kesä on Helsingissäkin Kesäisiä juhannuskuvia löytyy TÄÄLTÄ
