Sain varsin hämmentävän puhelun (ei, tällä kertaa kyseessä ei ollut mikään vinksahtanut säveltäjä…) – mulle tarjottiin töitä. Hämmentäväksi asian tekee se, että en ole niitä todellakaan hakenut – tämä tarjous tuli täysin puun takaa ja “edellisen elämäni” ansioista. Totaalihämmennys siis kehiin. Kyseessä on ihan merkittävän luokan työnantaja ja täytyy sanoa, että uteliaisuuteni heräsi. Asiassa toki vielä monta muttaa selviteltävänä ja voi olla, ettei tämä johda yhtään mihinkään, mutta ilmeisesti pitää kumminkin ihan vakavasti laittaa työt ja ajatukset puntariin. Mikä niissä on plussaa, mikä on miinusta, mikä on tärkeää. Samaa voisi tietenkin kysyä myös nykyiseltä työnantajalta – kuinka arvokkaaksi työpanokseni koetaan siellä..?? Vähemmästäkin pää menee pyörälle! Kaikista parhainta tässä kuitenkin on se, että joku jossain arvostaa mua ja ammatillista osaamistani niin paljon, että ottaa yhteyttä pyytämättä. Wau. Mutta että tällaisia jännittäviä käänteitä ilmassa…
Olin kaikesta tästä huolimatta ällistyttävän tehokas töissä tänään. Sain tehtyä pitkän listan hommia alta pois. Ilta hurahtikin sitten ihan muissa merkeissä. Akateeminen Lanka juhli 5-vuotista taivaltaan! Me kolme perustajajäsentä (Anna, Eeva ja minä) plus kaksi ensikertalaista (Olga ja Kristina) kokoonnuimme Annan luokse herkkupöydän ja käsityönyssäköiden äärelle. Kakku ja naposteluherkut tekivät kauppansa (yhden sortin käsityötä sekin 
) ja käsityöprojektit ynnä aiheeseen liittyvät keskustelut velloivat laidasta laitaan: jakinkarvan huopumisominaisuuksista varrasvirkkaukseen ja furoshikeihin.
Varrasvirkkaus oli uusi tuttavuus, sain Annalta ohjeet kokeiltavaksi, joten viikonlopun junamatkaviihdyke on sillä ratkaistu! Lisää kuvia illalta löytyy Flickristä, tuolta oikeanpuoleisesta sivupalkista. Nyt nukkumaan…
