Tällä viikolla valokuvatorstailaiset inspiroituvat sanasta “YHDESSÄ”.
Itselleni ei todellakaan tulisi mieleen lähteä yksin soutelemaan pariksi tunniksi, järjettömän paksussa räntäsateessa (ei se kirkkovene kauhean hyvin yksin kulkisikaan…), mutta yhdessä näin tehtiin. Siitä tuli pähkähullu, mutta sitäkin riemullisempi ja mieleenjäävämpi elämys 
Muistan tämän reissun varmasti loppuikäni, kuten myös epäilemättä kaikki muut samassa veneessä olleet tiimiläisemme!
Kuvassa on yhdessä tekemisen riemua ja lumisadekin erottuu!
Erinomaisen hauskaa ja terveellistä yhdessäoloa!
Ei tää oo ainakaan Puumalan soutu, kun ei ole kesä.
Ei ole Puumalasta eikä Sulkavalta ei
vaan loppusyksyn ensimmäiset lumet Nuuksion Pitkäjärvellä. Tosin ympäröiviä maisemia ei tällä reissulla juurikaan katseltu – siitä yksinkertaisesta syystä, ettei niitä näkynyt pyryn seasta… Mutta kuten Kari ja Iines kommentoivatkin, ne korvattiin yhdessä tekemisen riemulla!
Onpa kyllä hieno kuva, harmaa maisema ja värikkäät ihmiset. Kontrastina myös iloiset ilmeet ja sää, joka voisi antaa aihetta muunlaisiinkin mielialoihin..
Ihana hullu tarinakin vielä kyytiläisenä, retki tähän kuvaan teki hyvälle tuulelle!
Kiitos kommentistasi, V – hienoa, että tilanteen tunnelma välittyy kuvan kautta muillekin!
Miksi et yksin? Hieno ilmahan tuolla on. Sataakin.
Niin, äkkiäkös tuosta olisin kirkkoveneen neljät airoparit hoidellut
Kas kun ei tullut silloin mieleen!